Kaksi kertaa komediaa

Luin klassismin ajalta kaksi Molièren kirjaa: Tartuffe ja Saituri. Molière oli klassismin ajan tunnetuin ja menestynein komediakirjailija. Hän on raskalainen näytelmäkirjailija ja hänen oikea nimensä on Jean-Baptiste Boquelin. Boquelin oli myös näyttelijä ja silloin hän otti peite nimekseen Molière. Näytelmissään hän kuvasi usein ihmisten luonnetta ja heidän tapojaan. Molière vaikutti myös merkittävästi teatteriin ja joitakin hänen näytelmiään esitetään yhä.

Tartuffe eli teeskentelijä on julkaistu vuonna 1669. Se on tyyppikomediaa, jossa tuodaan esille ihmisen tekopyhää itsekkyyttä ja muita paheita. Saituri on julkaistu vuotta aikaisemmin kuin Tartuffe eli vuonna 1668. Saituri on luonnekomedia, jossa aiheena on saituus, minkä voi kirjan nimestäkin päätellä.
Molière antoi yleensä kirjoillense sellaiset nimet, jotka kertoivat kirjan aiheen.

Tartuffe kertoo tekopyhyydestä. Näytelmän henkilöt ovat Orgon, rouva Pernelle, Elmire, Damis, Mariane, Cléante, Valére, Tartuffe, Dorine, Loyal, Flipote ja Laurent. Orgon on talon isäntä ja hän on ottanut Tartuffen taloonsa asumaan. Rouva pernelle on Orgonin äiti, Cléante on Orgonin lanko ja Elmire on Orgonin vaimo. Orgonilla ja Elmirellä ei ole lapsia, mutta Orgonilla on kaksi lasta aikasemmasta avioliitostaa. Nämä lapset ovat Damis ja Mariane. Mariane on rakastunut Valéreen ja Dorine on Marianen kamari neito. Tartuffe on teeskentelijä ja Laurent on hänen palvelijansa. Flipotte on rouva Pernellen palvelijatar ja Loyal on ulosottomies.

Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin Orgonin taloon. Orgon ja hänen äitinsä uskovat, että Tartuffe on oikeasti sitä mitä esittää ja kaikki muut tietävät totuuden hänestä. Orgon on siis ottanut Tartuffen taloonsa asumaan ja hän tietenin hyödyntää Orgonin vieraanvaraisuutta häikäilemättömästi ja tämän takia Orgonin lähipiiri kärsii. Tartuffe on rakastunut Elmireen ja Orgon meinaa naittaa tyttärensä Tartuffelle. myöhemmin Orgonille paljastuu vaimonsa ansiosta, minkälainen huijari Tartuffe oikeasti on ja kuinka sinisilmäinen hän on ollut. Tämän seurauksena Orgon meinaa menettää kaiken omaisuutensa ja asuntonsa.

Saiturissakin on paljon henkilöitä aivan kuin Tartuffessakin. Saiturin päähenkilö On Harpagon. Hän on saituri ja hänellä on kaksi lasta: Cléante ja Élise. Anselme on Valéren ja Marianen isä. Frosine on juonitteleva nainen, mestari Simon on kaupanvälittäjä ja mestari Jacques on Harpagonin keittiömestari ja ajomies. La Flèche on Cléanten palvelija ja Claude, Brindavoine ja La Merluche ovat Harpagonin palvelijoita.

Saiturissa raha on kaikkein tärkein asia Harpagonille. Hän säästää kaikessa missä voi, vaikka onkin rikas. Harpagon on rakastunut Marianeen ja niin on myös Harpagonin poika Cléante. Élise Harpagonin tytär on rakastunut Valéreen ja hän Éliseen, mutta Harpagon aikoo naittaa Élisen Anselmelle, koska siinä hän säästää rahaa. Frosine taas on tunnettu naimakauppaaja ja hän auttaa Harpagonia saamaan Marianen. Mariane ei kumminkaan lämpene Harpagonille vaan Cléantelle. Harpagonille selviää, että hänen poikansa on kiinnostunut samasta naisesta kuin hänkin ja tästä vasta soppa syntyy. Lopussa tapahtuu merkittävä juonen käänne, jossa Harpagonin rahat varastateen ja roistoa aletaan etsiä. Rahat lopulta löytyvät ja asioita alkaa selviämään. Kaikki kumminkin päätyy hyvin ja Harpagon pääsee säästämään oikein roimasti.

Molemmat teoksen noudattavat yllättävän hyvin klassismin ajan tiukkoja sääntöjä. Molemmissa kirjoissa on viisi näytösta ja ne noudattavat kolmen ykseyden sääntöä. Tartuffe on kumminkin runomuotoisempi kuin Saituri. Molemmissa kirjoissa on Molièren tuttua komediaa ja tapaa kertoa ja liioitella ihmisten luonteita. Teokset olivat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia.